EU-rahoitus

Kohteesta Kansalaisen käsikirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

EU-rahoitusta hakiessa täytyy ottaa huomioon monia erityisvaatimuksia:

  • Hankkeen on oltava vähintään yhtä vankasti perusteltu kuin muulloin.
  • Hankkeen sisällöllinen kytkeytyminen kunkin ohjelmakauden ja haettavan ohjelman tavoitteistoon on ratkaiseva edellytys. Tähän on syytä perehtyä hyvin.
  • EU-rahoitustuki on pääasiassa vain osittaista, joten tarvitaan myös muuta rahoitusta eri rahoituslähteistä. EU-rahoitteisten hankkeiden omarahoitus vaihtelee yleensä 20 % ja 50 % välillä.
  • Kustannuksiin voidaan sisällyttää vain hankkeen aikana syntyneitä kustannuksia, eli hankesopimuksen allekirjoituspäivästä lopettamispäivämäärään asti.
  • Hankkeen toteuttajan on varauduttava myös kustannuksiin, jotka eivät ole hyväksyttäviä. Toteuttajan on maksettava ne omarahoituksen lisäksi.
  • EU-rahoitusta ei makseta voitolliseen toimintaan ja se on käytännössä tappiontakuu: yleensä kaikki hankkeen tulot vähentävät tukea.
  • Materiaali ja kalustehankintoja voi yleensä tehdä ainoastaan, jos nämä ovat välttämättömiä hankkeen toteutuksen kannalta. Monivuotiselle hankkeelle kustannuserät jaetaan vastaavasti monelle vuodelle.
  • Tuki maksetaan toteutuneiden kustannusten mukaan eli vasta jälkikäteen.
  • EU-ohjelmat suosivat tai jopa edellyttävät yhteistyöhankkeita.
  • Hankesuunnitelmassa on esitettävä arvioinnin toteutus ja tulosten hyödyntämisen keinot.
  • Kustannusarvio on syytä laatia huolellisesti.
  • Rahoitushakemus on täytettävä huolella.
  • Täsmällinen raportointi on tärkeää.
  • Yleensä EU-rahoitteisissa hankkeissa on monia intressitahoja osallisena.
  • Eri ohjelmat noudattavat erilaisia taloushallinnon käytäntöjä. Kannattaa perehtyä hyvin siihen, millaista kirjanpitoa ja talousseurantaa juuri kyseinen ohjelma edellyttää hankkeelta.



Lähde:

OK-opintokeskus. Apua hankkeen suunnitteluun. [1] Viitattu 6.10.2010.