Kansalaisraati

Kohteesta Kansalaisen käsikirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kansalaisraati edistää lähidemokratiaa ja osallistumista


Kansalaisraati on useamman päivän kestävä lähidemokratiaa edistävä toimintatapa. Menetelmä on lähtöisin Yhdysvalloista. Vuonna 1971 Minnesotan yliopiston Ned Crosby kehitti toimintamallin ollessaan jatko-opiskelijana Minnesotan yliopistossa. Kansalaisraateja on toteutettu maailmalla satoja eri puolella maailmaa. Suomessa kansalaisraateja on toteutettu mm. Vaasan yliopiston hankkeissa ja Uusi paikallisuus –hankkeen pilottipaikkakunnilla (Kemijärvi, Tampereen Hervanta ja Vaasan Palosaari). Raadit käsittelevät usein mm. maankäyttöön, harrastustoimintaan ja palveluiden järjestämiseen liittyviä kysymyksiä. Kansalaisraadin nimen käyttö edellyttää ennalta sovitun, useamman päivän kestävän toimintamallin käyttöä. Kansalaisraadin esikuvana toimivat amerikkalaisten tuomioistuinten valamiehistöt, jossa valamiehet todistusaineiston kuulemisen ja punnitun keskustelun jälkeen päätyvät esittämään tuomionsa.


Esimerkiksi Kemijärvellä lokakuussa 2012 järjestetty kansalaisraati tuulivoimarakentamisesta alkoi ensimmäisenä päivänä kysymysten laatimisella. Toisena päivänä raatilaiset esittivät kysymyksiä ja ”kuulustelivat” paikalle kutsuttujen asiantuntijoiden kanssa. Kolmantena päivänä raatilaiset tekivät julkilausumiksi kutsuttuja parannusehdotuksia toimitettavaksi valtuutetuille, päättäjille ja niille jotka ovat tekemisissä tuulivoimarakentamisen kanssa. Toukokuussa 2011 ensimmäisessä Kemijärvellä järjestetyssä kansalaisraadissa käsiteltiin kehitysvammaisten aikuisten asioiden järjestämistä.


Kansalaisraatien hyödyiksi on kuvattu päätöksenteon tueksi saatava informaatio ja yhteisymmärryksen lisääntyminen silloin kun joudutaan ratkaisemana vaikeita ongelmia. Kansalaisraati prosessina vaatii erilaisten mielipiteiden kuulemista ja omien mielipiteiden sovittamista muiden mielipiteisiin. Julkilausumat muotoillaan sellaisiksi että kaikki raatilaiset voivat ne allekirjoittaa. Kansalaisraadin ihanne on 12-24 henkilöä valittuna siten, että raatilaiset edustavat paikallisyhteisöä ”pienoiskoossa”. Yli 24 osallistujan kansalasiraateja on vaikea hallita ja alle 12 henkilön kansalaisraadin ei katsota edustavan kattavasti paikallisyhteisöä.


Kansalaisraadin järjestäminen vaatii kahden - kolmen kuukauden pohjatyön. Kemijärven kansalasiraadissa Uusi paikallisuus –hankkeen projektipäällikkö kokosi tilaisuuteen kuusi asiantuntijaa raatilaisten kuulatavaksi, hoiti tilajärjestelyt, tiedotuksen ja raadissa mukana olevien henkilöiden rekrytoinnin. Kansalaisraadissa toimii lisäksi facilitaattoreiksi kutsuttuja henkilöitä, jotka varmistavat että kaikki raatilaiset saavat äänensä kuuluviin. Lisäksi he avustavat raatilaisia asiantuntijoille tehtävien kysymysten laadinnassa ja julkilausumien kirjaamisessa. Raatiin ilmoittautui 17 kemijärveläistä. Jokaiselle yksittäiselle kansalaisraadille kootaan ohjausryhmä varmistamaan, että raati toimii puolueettomasti.


Omat kokemukseni kahdesta järjestämästäni kansalaisraadista ovat pääsääntöisesti positiivisia. Kansalaisraadin useamman päivän kesto vaatii raatiin osallistujilta sitoutumista. Raatilaiset ovat kertoneet tietojensa lisääntyneen käsiteltävästä aiheesta. Raadin järjestämisestä syntyy kuluja. Kemijärvellä neljävuotinen Uusi paikallisuus –hanke voi toimintansa aikana rahoittaa kansalaisraadit joiden järjestelyissä hanke on mukana.



Mikko Kellokumpu

Projektipällikkö/KM

Uusi paikallisuus –Kemijärven osahanke

Setlementti Tunturila

Särkeläntie 12-14

98120 Kemijärvi

045-134 89 58

mikko.kellokumpu@setlementti.fi

www.uusipaikallisuus.fi [1]