Yhdistyksen kokoukset

Kohteesta Kansalaisen käsikirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yhdistyksellä on erilaisia kokouksia. Ne eroavat sen mukaan, mitä niissä voidaan päättää ja ketkä niihin osallistuvat.

Sääntömääräiset kokoukset

Sääntömääräisiä kokouksia on pääsääntöisesti vuosikokous tai vastaavasti kevät- ja syyskokous. Hallitus valmistelee säännöissä määritellyt asiat kokoukselle.

Kevätkokouksen päätösasiat:

  • toimintakertomus
  • tilinpäätös (tuloslaskelma ja tase)
  • tili- ja vastuuvapauden myöntäminen
  • aloitteet


Syyskokouksen päätösasiat:

  • toimintasuunnitelma
  • jäsenmaksu
  • talousarvio
  • hallituksen puheenjohtajan valinta
  • hallitusten jäsenten valinta
  • tilintarkastajien valinta
  • aloitteet


Jos yhdistyksessä järjestetään vain yksi sääntömääräinen kokous, niin edellä mainitut asiat käsitellään tässä yhdessä kokouksessa.

Sääntömääräisen kokouksen avaa koollekutsuvan yhdistyksen edustaja. Yleensä se on hallituksen puheenjohtaja. Sääntömääräisissä kokouksissa valitaan erikseen puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjan tarkistajat ja mahdolliset ääntenlaskijat.

Yhdistyksen sääntömääräisen kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden määräävät yhdistyksen säännöt. Säännöissä on myös kerrottu, kuinka sääntömääräiset kokoukset kutsutaan koolle.

Ylimääräiset kokoukset on kutsuttu koolle päättämään tietystä asiasta. Hallitus tai yksittäinen jäsen voi todeta kokouksen pitämisen tarpeelliseksi. Hallitus valmistelee silloinkin käsiteltävät asiat.

Yhdistyslain mukaan pöytäkirjan tulee olla kahden pöytäkirjan tarkastajan sekä puheenjohtajan allekirjoittama. Vaihtoehtoisesti yhdistys voi myös samassa tai seuraavassa kokouksessa hyväksyä pöytäkirjan.

Hallituksen kokous

Hallituksen kokouksissa käsitellään sääntömääräisten tai ylimääräisten kokousten hallitukselle osoittamia ja valtuuttamia asioita.

Hallituksen kokouksissa puhetta johtaa hallituksen puheenjohtaja ja sihteerinä toimii hallituksen sihteeri. Yleensä puheenjohtaja ja sihteeri valmistelevat asioita ja tekevät sen pohjalta esityslistan hallitukselle. Ei kuitenkaan kannata unohtaa muiden hallitusten jäsenten erityisosaamista asioiden valmistelussa.

Lisäksi on olemassa mm. toimikuntien ja työryhmien kokouksia.


Lähteet:

Lihavainen, Lea: Yhdistys- ja kokouskäytännöt. Teoksessa Vaikuttava yhdistys. Toim. Lihavainen L. Opintotoiminnan Keskusliitto 1996. 94-111.

Loimu, Kari: Yhdistystoiminnan käsikirja. WSOY 2000.

Paasolainen, Seppo: Sihteerinä yhdistyksessä. TJS Opintokeskus 2006.

Yhdistystieto.fi. Kokoukset. Kokoustyypit [1]. Viitattu 2.11.2010.