Yhdistyksen talous

Kohteesta Kansalaisen käsikirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yhdistyksen taloudenhoito


Taloudenhoito käsittää toiminnan sekä rahoituksen suunnittelua, taloussuunnitelmien valvontaa ja toteutusta sekä omaisuuden hoitoa.

Tilivuoden aikainen taloudenhoito on yhdistyksen hallituksen tehtävä. Hallitus koordinoi taloudenhoitoon liittyvät toimenpiteet ja valvoo taloudenhoitoa.

Käytännön talousasiat hallitus voi hoitaa joko itse (mikä onkin monissa pienissä yhdistyksissä tapana, jos säännöissä ei toisin mainita) tai se voi nimittää taloudenhoitajan keskuudestaan tai ulkopuolelta. Hallitus on kuitenkin kokonaisuudessaan vastuussa yhdistyksen taloudesta.

Taloudenhoito on tärkeä osa-alue yhdistysten johtamista. Vaikka kyläyhdistyksen toiminta olisi suppeaa ja rahavirrat pienet, talouden asianmukaiseen hoitamiseen tarvitaan ehdottomasti tärkeimpien lakien tuntemista (mm. yhdistyslaki, kirjanpitolaki ja -asetus, tilintarkastuslaki ja -asetus) ja laskentakäytäntöjen osaamista (mm. talousarvio, kirjanpito, tilinpäätös).

Yleinen kokous on yhdistyksen ylin päättävä elin, jolle hallitus on vastuussa toimistaan. Siellä yhdistyksen jäsenet vahvistavat toimintasuunnitelman ja talousarvion tulevaa vuotta varten. Niiden asettamien suuntaviivojen mukaan taloudenhoito järjestetään. Jäsenet myös hyväksyvät menneen vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä myöntävät tilivelvollisille vastuuvapauden. Yhdistyksissä jokaisesta menosta on oltava hallituksen päätös.

Lähteet: Norri, Matti & Palsala, Arto: Yhdistys. Käytännön käsikirja. WSOY 1989.




Yhdistyksen kirjanpito

Yhdistys on aina kirjanpitovelvollinen (Kirjanpitolaki 1 §) [1].

Kirjanpito on sitä, että kerätään ja järjestetään tositteet, rekisteröidään niiden tiedot tietyn menetelmän mukaan ja saadaan tulokseksi laskelmat yhdistyksen taloudesta. Kirjanpidon kokonaisuus muodostuu yhdistyksen kuluista, omaisuudesta, omista varoista ja veloista.

Pienissä yhdistyksissä kirjanpito voi olla taloudenhoitajan vastuulla, mutta vähänkin suuremmilla yhdistyksillä kirjanpidon hoitaa tilitoimisto. Kirjanpito on sen verran vaativa työ, ettei kannata nimetä ketä tahansa hoitamaan sitä.

Kirjanpidon perussäännösten mukaan yhdistysten on:

  • pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa. Kahdenkertainen kirjanpito tarkoittaa sitä, että jokainen tapahtuma kirjataan kahdelle tilille: toista tiliä "veloitetaan" (tapahtuma merkitään depet-puolelle) ja toista "hyvitetään" (tapahtuma merkitään kredit-puolelle).
  • noudatettava hyvää kirjanpitotapaa.
  • noudatettava 12 kuukauden mittaista tilikautta. Toimintaa aloitettaessa tai lopetettaessa taikka tilinpäätöksen ajankohtaa muutettaessa tilikausi saa olla tätä lyhyempi tai pitempi, kuitenkin enintään 18 kuukautta.
  • pidettävä kirjanpitotileistä selkeää ja riittävän eriteltyä luetteloa, joka selittää tilien sisällön (tilikartta)
  • kirjattava tilitapahtumat aikajärjestyksessä (peruskirjanpito) että asiajärjestyksessä (pääkirjanpito)
  • perustettava kirjanpitonsa päivättyihin ja numeroituihin tositteisiin, jotka todentavat liiketapahtumat
  • tehtävä kirjanpitomerkinnät selvästi ja pysyvästi
  • säilytettävä kirjanpitoaineisto. Kirjanpito ja tililuettelo (tilikartta) on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisen jälkeen, tositteet ja muu kirjanpito on säilytettävä vähintään kuusi vuotta tilikauden päättymisen jälkeen.
  • tehtävä jokaiselta tilikaudelta tilinpäätös. Yleensä tilinpäätös on tehtävä viimeistään neljän kuukauden kuluessa tilikauden loppumisesta.


Lähteet:

Loimu, Kari: Yhdistystoiminnan käsikirja. WSOY 2000. Taloushallintoliitto. Kirjanpidon ABC [2]. Viitattu 3.11.2010. Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätösmalli. KHT-Media 2007.




Talouden- tai rahastonhoitajan tehtävät

Talouden- tai rahastonhoitajan tehtäviin kuuluu varsinkin pienissä yhdistyksissä koko taloushallinnon hoitaminen.

Taloudenhoitajan tehtäviin kuuluu:

  • maksuliikenne

- Taloudenhoitajan tulee tarkastaa ennen maksamista, että lasku on aiheellinen ja summa on oikea. Lisäksi hallituksen puheenjohtaja tai hallituksen määräämä henkilö on hyväksynyt laskun. Käteiskassasta maksettaessa tarvitaan vastaanottajan kuittaus.

  • kirjanpito

- Muista tositteet! Taloudenhoitajan tehtävänä on huolehtia siitä, että kaikista menoista ja tuloista on tosite (kuitti, lasku, tiliote, pöytäkirjan ote).

- Mikäli tosite on kooltaan pieni, se kannattaa kiinnittää A4-paperille ja paperiin tulee merkitä kaikki selventävät tiedot: mitä tosite koskee, päivämäärä, tositteen numero ja merkintä hyväksymnisestä.

- Jos tositetta ei ole (esimerkiksi bufetti-myynti), se tehdään itse ja varmennetaan allekirjoituksella.

- Tositteet eivät saisi hävitä, mutta jos näin käy, voidaan laatia kirjallinen selvitys syntyneistä kuluista. Selvityksen allekirjoittaa se, joka on rahaa käyttänyt.

  • käteiskassa

- Suositellaan, että taloudenhoitaja ei käyttäisi käteiskassaa, vaan raha-asiat hoidetaan pankkitilin kautta.

  • tilinpäätösluonnoksen laatiminen
  • talousarvion toteutumisen seuraaminen ja hallitukselle tiedottaminen
  • hallituksen avustaminen talouden suunnittelussa
  • veroilmoituksen laatiminen (mikäli yhdistys joutuu sellaisen tekemään)

Yhdistyksen pankkitilin avaaminen ja lopettaminen tapahtuu hallituksen päätöksellä. Hallitus myöntää tilinkäyttöoikeuden. Kun taloudenhoitaja vaihtuu, pankkiin on toimitettava oikeaksi todistettu kopio hallituksen kokouksen pöytäkirjasta, jossa on päätös tilinkäyttöoikeuden muuttamisesta.

Taloudenhoitajan tulee

  • olla riittävästi perillä taloushallinnosta.
  • huolehtia siitä, että hallitus tekee talouspäätökset oikeasti ja myös kirjaa ne pöytäkirjaan, varsinkin jos hallitus ei tässä suhteessa ole tehtäviensä tasalla.

Hallituksella on kuitenkin lopullinen vastuu taloudenhoidosta


Lähde:

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2009. Kansalaisjärjestöteemaryhmä. Yhtälö. Yhdistyksen talous ja verotus. Mitä pienessä yhdistyksessä pitäisi osata? [3] Viitattu 2.11.2010.




Talousarvio

Yhdistyksen vuosikokous hyväksyy talousarvion eli budjetin aina toimikaudeksi kerrallaan. Kahden vuosikokouksen yhdistyksissä talousarvion hyväksyminen kuuluu syyskokouksen asioihin.

Talousarvion laatimisesta vastaa hallitus.

Yhdistyksen talousarviolla tarkoitetaan yhden tilikauden koskevaa taloussuunnitelmaa. Talousarvio kertoo, paljonko rahaa yhdistys tulee käyttämään tilikauden aikana, mihin raha käytetään ja millä kaikki tapahtumat ja toiminnot rahoitetaan. Talousarvio tulee laatia yhdessä toimintasuunnitelman kanssa.

Tuloslaskelman rakennetta tulisi noudattaa talousarviota laadittaessa. Tällöin tuloksen seuranta helpottuu ja asiat pysyvät samansisältöisinä koko talousprosessin läpi.

Talousarvion laatimisessa on käytettävä mahdollisimman realistisia lukuja. Arvio kannattaa laatia myös varovaisuutta noudattaen, eli mieluummin tulot alakanttiin ja menot yläkanttiin.

On hyvä muistaa kaksi asiaa laadittaessa talousarviota:

1. Toimintasuunnitelmassa mainittuihin toimintoihin pitää talousarviossa osoittaa varat.

2. Lisäksi pitää osoittaa, mistä nämä varat hankitaan.


Kannattaa myös muistaa, että yhdistyksen tehtävänä ei ole tuottaa voittoa. Siksi talousarvion loppusumman tulisi olla suunnilleen nolla euroa. Omaa pääomaa kannattaa kuitenkin kerätä etenkin silloin, kun suunnitteilla on isohkoja tapahtumia tai projekteja, joita varten esimerkiksi avustusten saanti on epävarmaa. Varat ”korvamerkitään” pitkän tähtäyksen suunnitelmissa tiettyä tarkoitusta varten tulevaisuudessa tai tilanteen mukaan käytettäväksi yleishyödylliseen toimintaan jo budjetointivuonna, jos talousarvio onkin alijäämäinen.


Lähteet:

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 1/2009. Kansalaisjärjestöteemaryhmä. Yhtälö. Yhdistyksen talous ja verotus. Mitä pienessä yhdistyksessä pitäisi osata? [4] Viitattu 2.11.2010. Yhdistystieto. Taloudenhoito. Talousarvio [5]. Viitattu 2.11.2010




Tilinpäätös (tuloslaskelma ja tase)

Yhdistyksen täytyy tehdä jokaiselta tilikaudelta tilinpäätös. Tilikausi on yleensä yksi kalenterivuosi (12 kk). Tilinpäätös on tehtävä viimeistään neljän kuukauden kuluessa tilikauden loppumisesta.

Tilinpäätös on tuloslaskelmasta ja taseesta koostuva kuvaus yhdistyksen taloudesta vuoden ajalta. Se sisältää myös vertailutiedot edelliseltä tilikaudelta. Tilinpäätöstä täydentää mahdollisesti yhdistyksen toimintakertomus (ja rahoituslaskelma). Hallitus allekirjoittaa tilinpäätöksen ennen tilintarkastusta.

Tilinpäätös pitää yhdistää tasekirjaan, jonka sivut on numeroitava. Tasekirja täytyy säilyttää liitteineen vähintään 10 vuotta.


Tuloslaskelma

  • vuoden ajalta laadittava laskelma, joka kokoaa tulot ja menot
  • kuvaa tuloksen muodostumista
  • aatteellisen yhteisön tuloslaskelma laaditaan kirjanpitoasetuksessa olevan kaavan mukaan (luku 1, pykälä 3)


Tase

  • kertoo yhdistyksen omaisuuden ja velkojen määrän (varallisuusaseman)
  • yhdistyksen tase laaditaan useimmiten kirjanpitoasetuksessa olevan "lyhennetyn taseen" kaavan mukaan (luku 1, pykälä 7)
  • taseessa on kaksi puolta: vastattavaa ja vastaavaa

- vastattavaa kertoo, mistä yhdistyksen varat ovat tulleet - vastaavaa kertoo oman ja vieraan pääoman määrän - vastaavaa-puoli on jaettu pysyviin vastaaviin ja vaihtuviin vastaaviin - pysyviä ovat erät, jotka tuottavat tulosta useampana kuin yhtenä tilikautena. Muut vastaavien erät ovat vaihtuvia. - vastattavaa ja vastavaa puolien summien on oltava yhtä


Tasekirja

Tasekirja sisältää:

  • tuloslaskelman
  • taseen
  • liitetiedot
  • toimintakertomuksen
  • luettelon kirjanpitokirjoista
  • luettelon tositteiden lajeista
  • tiedon tositteiden säilytystavoista
  • päiväyksen ja allekirjoitukset tilinpäätöksestä
  • merkintä tilintarkastuksen suorittamisesta.


Lähteet:

Finlex. Kirjanpitoasetus [6]. Viitattu 16.2.2011. Loimu, Kari: Yhdistystoiminnan käsikirja. WSOY 2000. Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätösmalli. KHT-Media 2007.




Varainhankinta

Rahoitus on tärkeä osa kylätoiminnan työtä. Aktiivinen kylätoiminta vaatii menestyäkseen myös rahaa.

Kylätoiminnan omaehtoisia varainhankintakeinoja voivat esimerkiksi olla:

  • jäsenmaksut
  • arpajaiset, myyjäiset
  • sponsorit, lahjoitukset, avustukset
  • kylätapahtumat (kyläjuhlat, urheilukilpailut)

Suomen kylätoiminta ry:n sivuille [7] on kerätty myös muita varainhankintaideoita alkaen jätepaperikeräyksestä joulukuusien myyntiin. Kannattaa käydä vilkaisemassa, löytyykö sieltä omalle kylälle sopivia varainhankintakeinoja.

Lisäksi kylätoimintaa tukevat:

  • kunnan kylätoiminta-avustukset
  • hankerahoitus
  • Maaseudun sivistysliiton opintokerhotoiminta
  • Kyläsuunnitelmassa tai erillisessä varainhankintasuunnitelmassa kylä voi kirjata ylös rahanhankintakeinoja, sekä miten ne aiotaan toteuttaa (varainhankinnan tavoitteet, suunnittelu, keinot, aikataulu, toteuttajat, kustannukset ja tiedotus).

Useimmiten perinteiset kyläyhdistyksen varainhankintakeinot ovat verovapaata tuloa.




Yhdistyksen verotus

Yleishyödyllinen yhdistys Suomessa rekisteröidyt yleishyödylliset ja voittoa tavoittelemattomat yhdistykset eivät joudu maksamaan veroa kaikista tuloistaan.

Tuloverolaissa (1535/1992) (22 §) määritellään yhteisön yleishyödyllisyys.

Yhteisö on yleishyödyllinen, jos:

1. se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä

2. sen toiminta ei kohdistu rajoitettuihin henkilöpiireihin

3. se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä.

Kaikkien kolmen kriteerin tulee täyttyä samanaikaisesti. Myös yhdistyksen säännöissä on oltava maininta, että yhdistys on yleishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon. Pelkkä sääntömaininta ei kuitenkaan yksin riitä, vaan pääpaino yleishyödyllisyysarvioinnissa on yhdistyksen toiminnan arvioinnissa. Verottaja tekee ratkaisun yleishyödyllisyydestä aina kokonaisarvioinnin perusteella.


Yhdistyksen toimintaolosuhteissa tapahtunut muutos saattaa aiheuttaa yleishyödyllisyysaseman menetyksen.


Yleishyödyllisyys ei tarkoita myöskään kaikesta verotuksesta vapautumista. Yleishyödyllisen yhdistyksen veronalaista tuloa on sen saama elinkeinotulo sekä kiinteistön tuottama tulo, jos kiinteistö tai sen osa on muussa kuin yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Suositeltavaa on antaa veroilmoitus, jos on epävarmaa, onko yleishyödyllisen yhdistyksen tulo veronalaista vai ei.

Yhdistys on verovelvollinen elinkeinotulosta

Yleishyödyllisen yhdistyksen henkilökohtaiset tulot ovat sille verovapaata tuloa. Tällaisia henkilökohtaisia tuloja ovat yleensä esimerkiksi jäsenmaksut, korot, osingot, vuokratulot osakehuoneistosta, lahjoitukset ja luovutusvoitot muusta kuin elinkeinotoimintaan kuuluvasta omaisuudesta.

Yleishyödyllisen yhdistyksen elinkeinotulo on määritelty tuloverolaissa (23 §) luettelemalla tulot, joita ei pidetä sen elinkeinotulona.

Elinkeinotuloa ei ole:

  • yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjestämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpailuista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista, tavarankeräyksestä ja muusta niihin verrattavasta toiminnasta eikä edellä mainittujen tilaisuuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-, myynti- ja muusta sellaisesta toiminasta saatua tuloa
  • jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saatua tuloa
  • adressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myynnin muodossa suoritetusta varojenkeräyksestä saatua tuloa
  • sairaaloissa tai hoitolaitoksissa askartelu- tai opetustarkoituksessa valmistettujen tuotteiden tai palveluiden myynnistä saatua tuloa
  • bingon pitämisestä saatua tuloa.

Kaikki muu kuin edellä mainittu toiminta voi periaatteesa olla elinkeinotoimintaa. Oikeuskäytännössä elinkeinotoimintaa on määritelty siten, että se on säännöllistä, riskialtista, laajamittaista, rajoittamattomaan asiakaskuntaan kohdistuvaa sekä yleisillä markkinoilla kilpailevaa toimintaa.

Lähteet:

Petrell, Reijo: Kyläyhdistysten työllistämistoiminta, verotus ja vakuutukset. Suomen kylätoiminta ry [8]. Viitattu 28.10.2010 Veronmaksajien keskusliitto ry. Yhdistyksen veroilmoitus [9]. Viitattu 28.10.2010.

Aiheesta muualla: Verottajan verkkosivut: www.vero.fi [10]