Yhdistyksessä toimiminen

Kohteesta Kansalaisen käsikirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Jäseneksi liittyminen

Yhdistyslain mukaan se, joka tahtoo liittyä yhdistyksen jäseneksi, on ilmoitettava aikomuksestaan yhdistykselle. Jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus, jollei säännöissä ole toisin määrätty. Yhdistyksen jäsenenä voi olla yksityinen henkilö, yhteisö ja säätiö.

Lähde:

Finlex. Yhdistyslaki [1]. Viitattu 21.3.2011.




Jäsenen eroaminen tai erottaminen

Eroaminen

Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota yhdistyksen jäsenyydestä. Eroaminen tapahtuu ilmoittamalla siitä yhdistyksen hallitukselle tai hallituksen puheenjohtajalle. Eroamisesta voi ilmoittaa myös yhdistyksen kokouksessa, jolloin eroavat jäsenet merkitään pöytäkirjaan.

Erottaminen

Jäsen voidaan myös erottaa yhdistyksestä. Erottaminen voidaan tehdä säännöissä mainituilla perusteilla (esimerkiksi jäsenmaksun maksamatta jättäminen). Yhdistyslain (14 §) mukaan jäsen voidaan aina erottaa, mikäli jäsen:

  • on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut
  • on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä
  • ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.


Jäsenet erotetaan yhdistyksen kokouksen päätöksellä, jollei säännöissä ole toisin määrätty.

Mikäli erottamisen syy on jokin muu kuin jäsenmaksun maksamatta jättäminen, jäsenellä on oikeus selityksen antamiseen. Jos erottamisesta päättää hallitus, voidaan säännöissä määrätä, että erotettavalla on oikeus vaatia asian käsittelemistä yhdistyksen kokouksessa.


Lähde:

Finlex. Yhdistyslaki [2]. Viitattu 18.3.2011


Aiheesta muualla:

Yhdistystieto. Yhdistyksen jäsenet. Yhdistyksestä eroaminen [3] Viitattu 11.2.2011.

Yhdistystieto. Yhdistyksen jäsenet. Jäsenen erottaminen [4]. Viitattu 11.2.2011.




Jäsenhankinta

Mitä enemmän yhdistyksessä on jäseniä, sitä enemmän sillä on myös voimavaroja. Voimavarana on paitsi jäsenten määrä myös jäsenten

  • toimintaan käyttämä aika
  • osaaminen, tiedot ja taidot
  • tekeminen ja aktiivisuuden määrä
  • halu toimia yhdessä.


Yhdistyksen jäsenyys on aina vapaaehtoinen. Välillä on hyvä miettiä, miltä yhdistys näyttää ulkopuolisen silmin. Olemmeko ulkopuolisten silmissä kiinnostavia ja haluavatko ihmiset liittyä yhdistyksemme jäseniksi? Jos eivät halua, miksi eivät halua?

Yhdistyksen näkyvyyttä voidaan lisätä erilaisilla tapahtumilla, tempauksilla ja hyvin suunnitellulla tiedottamisella.

Jäseneksi liittymiskaavakkeita pitää olla helposti saatavilla ja niiden toimittaminen yhdistykseen pitää olla myös helppoa. Yhdistyksen hallituksen pitää mahdollisimman nopeasti käsitellä hakemuskaavakkeet ja hyväksyä uudet jäsenet.

Miten uusia ihmisiä voidaan sitten innostaa ja motivoida yhdistystoimintaan? Yhtä oikeaa tapaa innostamiseen ei ole, mutta näitä voi kokeilla

  • yhdistyksellä on selkeät, yhteisesti jaetut tavoitteet: kaikki tietävät miksi toimitaan yhdessä
  • ihmisiä kutsutaan mukaan toimintaan ja heille annetaan tilaa osallistua
  • yhdistys järjestää ihmisiä kiinnostavaa toimintaa ja yhdistyksessä annetaan ihmisille mielekkäitä tehtäviä
  • jäsenille annetaan palautetta ja heitä arvostetaan
  • onnistumisia juhlistetaan yhdessä.


Lähde:

Kansan sivistystyönliitto KSL ry. Jäsenyys yhdistyksessä. Jäseneksi liittyminen [5]. Viitattu 21.3.2011.




Jäsenmaksu

Yhdistyksen perimä jäsenmaksu on keino ylläpitää yhdistyksen toimintaa. Maksun suuruudesta päättää vuosikokous hallituksen tekemän ehdotuksen pohjalta. Jäsenmaksun suuruus on merkittävä osa talousarviota. Hallitus päättää, mitkä menot on tarkoitus kattaa jäsenmaksulla.

Jäsenmaksun maksamatta jättäminen on selkeä peruste yhdistyksestä erottamiselle. Usein asia on määritelty säännöissä esimerkiksi siten, että mikäli jäseneltä on jäsenmaksu suorittamatta kahtena peräkkäisenä vuotena, hänet katsotaan suoraan eronneeksi yhdistyksestä.

Jäsenmaksun maksaminen on edellytys äänestysoikeudelle sääntömääräisissä kokouksissa. Maksujen tarkistus tulee tehdä hyvissä ajoin ennen kokousta, jotta kokouskutsun yhteyteen voidaan liittää maksumuistutus. Jäsenellä tulee olla oikeus maksaa jäsenmaksu ennen kokousta. Jäsenmaksun voi maksaa myös kokouspaikalla ennen kokouksen alkua. Jos näin tapahtuu, se on syytä merkitä pöytäkirjaan.

Lähde:

Yhdistystieto. Jäsenyys. Jäsenmaksu [6]. Viitattu 11.2.2011.




Jäsenrekisteri

Yhdistyslain (11 §) mukaan hallituksen on pidettävä luetteloa jäsenistään. Luetteloon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka. Pelkästään näillä tiedoilla yhdistys ei kuitenkaan aina pysty toimimaan, vaan tarvitaan ainakin jäsenten osoitetiedot. Mitä enemmän tietoa jäsenistä kerätään sitä vaikeampaa on kuitenkin tietojen ajan tasalla pitäminen.

Lisäksi on syytä muistaa, että henkilötietolain mukaan jäsenistä saa tallentaa vain yhdistyksen toiminnan kannalta olennaista tietoa. Arkaluonteista tietoa ei saa tallentaa ollenkaan (mm. rotu, yhteiskunnallista vakaumus, rikostausta, terveydentila, sosiaalihuollon tarve)

Yhdistyksen on laadittava jäsenrekisteristään jokaisen saataville henkilötietolain (10 §) mukainen rekisteriseloste, josta ilmenee:

1. rekisterinpitäjän ja tarvittaessa tämän edustajan nimi ja yhteystiedot

2. henkilötietojen käsittelyn tarkoitus

3. kuvaus rekisteröityjen ryhmästä tai ryhmistä ja näihin liittyvistä tiedoista tai tietoryhmistä

4. mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan

5. kuvaus rekisterin suojauksen periaatteista.

Hallitus hyväksyy rekisteriselosteen kokouksessaan.

Jäsenellä on oikeus saada tietää, mitä tietoja hänestä on jäsenluetteloon tallennettu.

Jäsenrekisteriä on säilytettävä huolellisesti. Yhdistyslain (11 §) mukaan jäsenluettelotietojen luovuttamisesta ulkopuolisille voi päättää yhdistyksen hallitus.


Lähteet:

Finlex. Henkilötietolaki [7]. Viitattu 16.2.2011.

Finlex. Yhdistyslaki [8]. Viitattu 16.2.2011

Paasolainen, Seppo: Sihteerinä yhdistyksessä. TJS Opintokeskus 2006.


Aiheesta muualla:

Tietosuojavaltuutetun verkkosivut: www.tietosuoja.fi [9].